Vihreiden eduskuntaryhmä on ehdottanut, että Suomi on – ei ainoastaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä – vaan myös luontopositiivinen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Keurusselän saaristossa on ollut meneillään avohakkuita. Raaska ja Honkasaari on hakattu kokonaan paljaaksi ja Apajasaaresta on hakattu toinen pääty, toisen päädyn jäädessä jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon alueeksi. Suojakaistaleita ei ole jätetty joko ollenkaan tai ne ovat yhden puurivin paksuisia ja hakkuu näkyy järvelle.
Saaria on pidettävä herkkänä biotooppina ja saarten luonto ja eliöstä tuhoutuu tällaisessa käsittelyssä täysin. Hakkuiden reunavaikutus ulottuu luontotyypistä riippuen jopa 30–100 metrin päähän hakkuun reunasta. On selvää, ettei alueella voi asua enää lainkaan lajeja, jotka eivät viihdy metsän reunavyöhykkeellä. Osa voi hakeutua muualle, osa ei. Ravinnevalumien kannalta yhden puurivin suojavyöhyke on riittämätön. Jopa 10 metrin suojavyöhykkeen katsotaan olevan riittämätön. Suojavyöhykkeen tulisi olla vähintään 20 metriä toimiakseen tarkoitetulla tavalla. Rantaviivaa on saarissa paljon ja rantametsät ovat erityisen tärkeitä vaihettumisvyöhykkeitä. Myös hiilinielu menetetään metsän mukana.
Keuruun Vihreät kannattavat metsähakkuissa jatkuvan kasvatuksen mallia ja sitä, että rantaviiva ja herkät ja arvokkaat biotoopit, kuten saaret, jätetään hakkuiden ulkopuolelle. Vihreän eduskuntaryhmän tavoin kannatamme kaikkien valtion omistamien luonnontilaisten metsien suojelemista ja rajaamista pois metsänhoidon piiristä. Yli 75% metsätyypeistämme on uhanlaisia ja suuri osa uhanalaisista lajeista asuu metsässä. Olemme aidosti huolissamme ylikulutuksesta, neitseellisten luonnonvarojen jatkuvasta käyttöön ottamisesta ja luonnonmonimuotoisuuden häviämisestä.
Hakkuita saatetaan perustella sillä, että mökkiläiset ilahtuvat, kun itikat vähenevät ja hakkuut suoritetaan niin, etteivät ne näy järvelle ja suojakaistaleet jätetään. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei kaikki metsä ole ihmistä varten, vaan niitä lajeja varten, jotka siellä asuvat ja joille se on elintärkeä. Toivomme, että valtion metsäalueet suojellaan ja maanomistajat hakisivat saaret mukaan Metso-ohjelmaan.
Luontopositiivisuus tähtää metsäluonnon säilyttämiseen eläinlajeja varten, uhanalaisten lajien kantojen elpymiseen, Itämeren kunnon parantamiseen, soiden ennallistamiseen, pölyttäjä ystävälliseen Suomeen sekä vesistöjen puhtaudesta huolehtimiseen. Luonnosta huolehtiminen on tulevaisuutta ja sen kysyntä tulee kasvamaan myös kuluttajien keskuudessa. Maailman on muututtava, nyt on hyvä aika osallistua siihen. Me osallistumme roskattomaan syyskuuhun ja haluamme vähentää kulutusta ja suojella luontoa – osallistu sinäkin. Tänään pyöräilen töihin, koska voin.
Keuruun Vihreät valtuutetut ja luottamushenkilöt
Julkaistu Suur-Keuruussa 3.9.2021